Opetussuunnitelma

 

Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 4.3.2004

voimassa 1.8.2004 alkaen

Korjaukset hyväksytty johtokunnan kokouksessa 14.6.2007

Korjaukset ovat voimassa 1.8.2007 alkaen


YLEISTÄ

 TOIMINTA-AJATUS

Lappeenrannan musiikkiopisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikin ja siihen liittyvien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elinikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin.

TAVOITTEET JA ARVOT

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.

Opetuksen tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen.

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset.

 

OPPIMISKÄSITYS

Opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa opiskeluympäristö. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilas valikoi ulkomaailmasta tulevaa informaatiota aiemman tietorakenteensa perusteella, jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta ja rakentaa näin kuvaa maailmasta ja itsestään tämän maailman osana. Vuorovaikutuksellisena ja tilannesidonnaisena musiikin oppiminen liittyy olennaisesti siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, jossa se tapahtuu.

Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppimisen säätelemisessä on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan tiedostaen niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet.

 

OPISKELUYMPÄRISTÖ

Oppilaan aktiivista roolia korostavan oppimiskäsityksen mukaisesti opiskeluympäristö pyritään järjestämään sellaiseksi, että se antaa oppilaille mahdollisuuden asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Keskeistä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä ja oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen. Tavoitteena on, että opiskeluympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri.

Hyvä opiskeluympäristö mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustapojen, aloitekyvyn ja pitkäjännitteisyyden kehittymisen. Se myös kannustaa oppilaan aktiivisuutta, luovuutta, itsenäistä ajattelua ja oppimismotivaatiota sekä mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristö pyritään luomaan sellaiseksi, että oppilaalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen, monipuoliseen kehittämiseen.

OPETUSTARJONTA

Musiikkiopistossa annettava laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille.  Perustasoa edeltävä varhaisiän musiikkikasvatus on tarkoitettu pääasiallisesti alle kouluikäisille lapsille. Opetusta voidaan järjestää myös aikuisille.

Oppimäärää ja opetusta voidaan yksilöllistää vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi.

Oppilaitos voi järjestää myös laajasta oppimäärästä poikkeavaa, valtionosuustunteihin kuulumatonta opetusta.

Musiikkiopistossa järjestettävä opetus voidaan kytkeä musiikkiluokkien ja nuorisoasteen koulutukseen niitä koskevien säännösten perusteella. Opetusta voidaan integroida myös muiden taiteenalojen ja oppilaitosten, päiväkotien sekä muiden tahojen kanssa.

 

YHTEISTYÖTAHOT

Oppilaitos toimii hyvässä vuorovaikutuksessa oppilaiden vanhempien ja huoltajien kanssa sekä tukee vanhempainyhdistysten toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Opettajat, rehtori, opiston toimisto ja muu henkilökunta pyrkivät luomaan oppilaan parasta ajattelevan ja luottamuksellisen keskusteluyhteyden oppilaan vanhempiin ja huoltajiin. Vanhempainiltojen, oppilaskonserttien ja muiden tilaisuuksien sekä aktiivisen tiedottamisen kautta pyritään edistämään yhteistyötä ja lisäämään tietoa oppilaitoksen toiminnasta ja opetuksesta.

Oppilaitos pyrkii toimimaan luovassa yhteistyössä päiväkotien, muiden oppilaitoksien, taidelaitoksien ja kulttuurielämän kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Oppilaitos osallistuu alueen kulttuurielämään tuottamalla julkisia konsertteja ja muita produktioita yksin tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Oppilaiden esityksiä pyritään järjestämään omien tilaisuuksien lisäksi myös muihin alueen tilaisuuksiin ja konsertteihin.

 

TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Oppilaitoksen toiminnan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan ja opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Arviointi toteutuu jatkuvana opetuksen seurantana ja oppilasarviointina sekä sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen ja määräajoin toteutettavien kyselytutkimuksien kautta.

Oppilaitos seuraa kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.

Toiminnan kehittäminen perustuu arvioinnin tuloksiin, havaittuihin muutostarpeisiin ja kehityskeskusteluihin. Oppilaitos pyrkii myös henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen ja hyvän työkyvyn ylläpitämisen edistämiseen.

 

OPETUS

OPETUKSEN LAAJUUS

Musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on Opetushallituksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteensä

1 300 tuntia. Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Opiskelu muissa vastaavissa musiikkioppilaitoksissa lasketaan mukaan opintojen laajuuteen sekä opintojen enimmäisaikaan.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen, sivuaineopetuksen ja valinnaiskurssien laajuudesta päättää opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulutuksen järjestäjä.

Lukuvuoden pituus määräytyy  taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää koskevien määräysten ja opetus-alan sopimusten mukaisesti.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti musiikin laajan oppimäärän laskennallinen laajuus  muodostuu seuraavasti:

Musiikin perustaso                        

Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi, 385 tuntia

Musiikin perusteet, 280 tuntia

 

Musiikkiopistotaso

Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi, 390 tuntia

Musiikin perusteet, 245 tuntia

 

Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Instrumenttiopetus käsittää myös laulunopetuksen. Instrumenttitaitojen opetukseen voi rehtorin päätöksellä sisältyä sivuinstrumenttien opetusta. Oppilaitos voi järjestää myös valinnaiskursseja.

 

 

OPETUSALUEET JA -JÄRJESTELYT

Eri opetusalueista laaditaan opetussuunnitelman liitteeksi oppiainekuvaus, josta päättää rehtori opetuksen johtoryhmän esityksestä.

 

Varhaisiän musiikkikasvatus, liite 1

Varhaisiän musiikkikasvatus sisältää perhe- ja musiikkileikkiryhmissä sekä musiikkivalmennuksessa annettavan opetuksen ja muun näihin läheisesti liittyvän toiminnan.

Rehtori päättää lukuvuosittain ryhmien koosta, opetusajasta ja yleisistä järjestelyistä ainekollegion esityksestä.

 

Instrumenttitaidot

Instrumenttitaitojen opetusta eri instrumenteissa annetaan oppilaitoksen opetushenkilöstön suomien mahdollisuuksien puitteissa. Instrumenttitaitojen opetus on pääasiallisesti henkilökohtaista opetusta.

Opettaja suunnittelee yhdessä oppilaan kanssa instrumenttitaitojen opintojen lukuvuosittaiset tavoitteet.

Instrumenttitaitojen oppilaskohtaisesta opetusajasta ja opetuksen jaksotuksesta päättää rehtori oppilaan opettajaa kuultuaan. Päätöksessä otetaan huomioon oppilaan ikä, opintotaso, edistymisaste, opinto-ohjelma, opiston yleiset edellytykset ja muut asiaan liittyvät seikat.

Osa oppilaalle varatusta instrumenttitaitojen opetusajasta käytetään ryhmätunteihin ja yhteismusisointiin. 

Yhteismusisointi, liite 2

Yhteismusisointi liittyy olennaisena osana instrumenttitaitojen opetukseen koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa.  Opettaja suunnittelee yhdessä oppilaan kanssa lukuvuosittaisen ohjelman instrumenttitaitojen opetuksen yhteydessä tapahtuvasta yhteismusisoinnista ja kirjaa toteutuneen yhteismusisoinnin oppilaskohtaisesti opiskeluaikoineen päiväkirjaan.

Yhteismusisointia harjoitetaan lisäksi eri yhtyeissä, orkestereissa ja kuoroissa sekä erillisissä projekteissa, joihin oppilas on velvollinen osallistumaan oppilaan edistymisaste, opinto-ohjelma ja muut asiaan vaikuttavat tekijät huomioiden. Yhteismusisointia voidaan järjestää myös yhteistoiminnassa musiikkiluokkien, muiden oppilaitosten sekä muiden orkesterien ja kuorojen kanssa.

Rehtori päättää lukuvuosittain instrumenttitaitojen opetustuntien ulkopuolella tapahtuvasta yhteismusisoinnista opetuksen johtoryhmää kuultuaan.  Rehtori tai hänen valtuuttamansa apulaisrehtori, aineryhmän vastaava opettaja tai muu opettaja tekee päätöksen yleisiin yhteismusisointiryhmiin osallistumisesta oppilaan ikä, opintotaso, edistymisaste, opinto-ohjelma ja muut asiaan liittyvät seikat huomioiden. Opettaja tai yhteismusisoinnin ohjaaja pitää toteutuneesta yhteismusisoinnista oppilaskohtaista päiväkirjaa osallistumisaikoineen.

 

Musiikin perusteet, liite 3

Musiikin perusteiden pääasiallinen sisältö on musiikin luku- ja kirjoitustaidon sekä musiikinhistorian opetus. Musiikin perusteiden opetus on pääasiallisesti ryhmäopetusta. Musiikin perusteiden opetus järjestetään niin, että se etenee mahdollisuuksien mukaan jatkuvana rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa ja soveltuvin osin myös yhteismusisointiin integroituna.

Opetuksessa voidaan käyttää erilaisia pedagogisia keinovaroja ja aihealueiden ryhmittelyä sekä projekti- ja periodimuotoista työskentelyä.  Opetusryhmien koossa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä opetuksen tavoitteet ja luonne. Erilaisissa projekteissa ryhmäkoko voi vaihdella projektin tarpeiden mukaan. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaan opinto-ohjelma ja musiikillinen suuntautuminen.

Musiikin perusteiden opetusta voidaan järjestää myös yhteistoiminnassa musiikkiluokkien ja muiden oppilaitosten tai opetusta antavien tahojen kanssa.

Rehtori päättää lukuvuosittain musiikin perusteiden opetusjärjestelyistä, oppiainejaoista, jaksotuksesta ja opiskeluajoista ainekollegion esityksestä.

Kuuntelukasvatus, liite 4

Oppilaitoksen tehtävänä on harjaannuttaa oppilaita monipuoliseen musiikin kuunteluun, totuttaa heitä käymään konserteissa ja muissa musiikkitilaisuuksissa sekä tehdä musiikkielämää tutuksi kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Kuuntelukasvatus voi liittyä kaikkien opetusalueiden ohjelmaan.

Esiintymiskoulutus, liite 5

Oppilaitos huolehtii siitä, että oppilaille on tarjolla riittävästi kunkin taidoille sopivia esiintymistilaisuuksia ja monipuolisia, palkitsevia tehtäviä. Tavoitteena on luonteva, vapautunut suhde musiikin esittämiseen ja hyvä itsetunto, joten erityistä huomiota kiinnitetään esiintymisjännityksen ja esiintymiseen mahdollisesti liittyvien muiden ongelmien hallintaan ja käsittelyyn. Esiintymiskoulutus voi liittyä kaikkien opetusalueiden ohjelmaan.

Valinnaiskurssit

Valinnaiskurssit tukevat ja laajentavat oppilaan musiikillista kehitystä. Ne voivat laajentaa oppilaan instrumenttitaitoja (esim. vapaa säestys, improvisointi), lisätä musiikin perusteiden tuntemusta (esim. musiikkiliikunta, sävellys) tai kehittää ilmaisu- ja esiintymistaitoja (luova ilmaisu, esiintymistaito). Valinnaiskursseina voidaan järjestää myös tietotekniikan ja musiikkiteknologian opetusta.

Rehtori päättää lukuvuosittain tarjolla olevista valinnaiskursseista, niiden laajuudesta sekä niihin osallistumisesta.

 

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

OPETUS JA OPISKELUAJAT

Varhaisiän musiikkikasvatus on ryhmäopetusta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä tilan antamat mahdollisuudet.

Perhe- ja musiikkileikkiryhmissä annetaan opetusta 5 – 12 lapsen ryhmissä 45 – 60 minuuttia viikossa. Perheryhmät, joissa vanhemmat ovat mukana, on tarkoitettu lapsille vauvoista aina siihen kalenterivuoteen asti, kun lapsi täyttää kolme (3) vuotta. Musiikkileikkiryhmissä voivat opiskella kalenterivuoden mukaan 3 – 5 -vuotiaat.

Musiikkivalmennukseen, jossa jatketaan musiikkileikkiryhmissä hankitulta perustalta musiikin perusvalmiuksien kehittämistä, sisältyy instrumenttien ja musiikin perusteiden opetusta.

Musiikkivalmennusta annetaan 1 – 10 oppilaan ryhmissä 30 – 60 minuuttia viikossa siitä kalenterivuodesta lähtien, kun lapsi täyttää kuusi (6) vuotta peruskoulun  2. luokan loppuun saakka.

 

SISÄLTÖ JA TYÖTAVAT

Musiikin kokonaisvaltainen kokeminen, elämyksellisyys ja leikinomaisuus ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeisimpiä periaatteita.  Opetus on prosessiin painottunutta ja vastavuoroista. Se etenee lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle.

Musiikin elementit – rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri – muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään.

Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen. Musiikkivalmennukseen sisältyy säveltapailua ja instrumenttitaitojen ryhmäopetusta.

Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä.

 

TAVOITTEET

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että

- lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle

- lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin

 

MUSIIKIN PERUSTASO

 

OPETUS JA OPISKELUAJAT

Musiikin perustason laskennallinen opiskeluaika on kahdeksan (8) lukuvuotta jäljempänä olevat ikä- ja opiskeluvuosimäärät huomioiden. Perustasolla instrumenttitaitojen opetusta pääaineessa annetaan 45 – 75 minuuttia viikossa.

Opetukseen sisältyy opettajan järjestämä yhteismusisointi ja ryhmätunnit kuitenkin niin, että oppilas saa instrumenttitaitojen henkilökohtaista opetusta keskimäärin vähintään 30 minuuttia viikossa.

Sivuinstrumentin opetusaika on pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Sivuinstrumentin opetukseen voi  sisältyä yhteismusisointia ja ryhmätunteja, kuitenkin niin, että oppilas saa instrumenttitaitojen henkilökohtaista opetusta keskimäärin vähintään 20 minuuttia viikossa.

Yhteismusisoinnin opetuksessa noudatetaan siitä erikseen opetussuunnitelmassa annettuja ohjeita.

Perustason musiikin perusteiden laskennallinen opiskeluaika on seitsemän (7) lukuvuotta. Opintojen jaksotuksesta on tarkemmat ohjeet liitteenä olevassa musiikin perusteiden oppiainekuvauksessa. Perustasolla opiskelevat pääsääntöisesti kouluikäiset lapset ja nuoret.

Perustason päättötodistus tulee suorittaa viimeistään sen kalenterivuoden aikana, jolloin oppilas täyttää 19 vuotta tai enintään 10 lukuvuoden kuluessa, mikäli päättötodistus ei valmistu edellä olevaan ikärajaan mennessä. Mikäli oppilas aloittaa opintonsa sen kalenterivuoden aikana, jolloin hän täyttää 19 vuotta tai vanhempana, perustason opiskeluaika on kahdeksan (8) lukuvuotta. Perustelluista syistä rehtori voi myöntää yhden lisävuoden edellä oleviin ikä- ja lukuvuosirajoihin oppilaan opettajia kuultuaan.

Perustason päättötodistuksen suoritettuaan oppilas voi suorittaa lisäopintoja perustasolla edellä oleviin ikä- ja lukuvuosirajoihin asti, tai hakea oikeutta opiskella musiikkiopistotasolla joko heti tai perustason opiskeluajan täyttyessä. Rehtori voi myöntää perustason päättötodistuksen suorittaneelle oppilaalle oikeuden jatkaa 19 vuoden ikärajan jälkeen perustason opintojaan uuden pääaineen puitteissa enintään kuuden (6) lukuvuoden ajan.

 

SISÄLTÖ JA TYÖTAVAT

Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja

-ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Mahdollisuus soveltaa instrumenttitaitoja  yhteismusisointiin opintojen alusta lähtien on tärkeä musiikin iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä.

Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva, vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnin opetuksessa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen.

Säännöllinen esiintyminen sekä musiikin kuuntelukasvatus kuuluvat olennaisesti opintoihin. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä.

Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus.  Opetus pyritään toteuttamaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opetuksen kanssa.

 

TAVOITTEET

Musiikin perustason tavoitteena on, että oppilas

- oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja.

- oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia.

- kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan.

Musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas

- osaa laulaa ja kirjoittaa duuri-molli-tonaalisia melodioita.

- hallitsee monipuolista ohjelmistoa.

- on harjaantunut rytmin hahmottamiseen.

- osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita.

- tekee itse säestyksiä ja sävellyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppilaitoksen tarjoamaa tietotekniikkaa opiskelussaan.

- tuntee oman musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa.

- on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen.

 

MUSIIKKIOPISTOTASO

 

OPETUS JA OPISKELUAJAT

Musiikkiopistotason laskennallinen opiskeluaika on neljä (4) lukuvuotta jäljempänä olevat opiskeluvuosimäärät huomioiden.

Musiikkiopistotasolla  annetaan instrumenttitaitojen opetusta 60 – 90 minuuttia viikossa.  Opetukseen sisältyy opettajan järjestämä yhteismusisointi ja ryhmätunnit kuitenkin niin, että oppilas saa instrumenttitaitojen henkilökohtaista opetusta keskimäärin vähintään 45 minuuttia viikossa.

Sivuinstrumentin opetusaika on pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Sivuinstrumentin opetukseen voi sisältyä yhteismusisointia ja ryhmätunteja kuitenkin niin, että oppilas saa instrumenttitaitojen henkilökohtaista opetusta keskimäärin vähintään 20 minuuttia viikossa.

Yhteismusisoinnin opetuksessa noudatetaan siitä erikseen opetussuunnitelmassa annettuja ohjeita.

Musiikkiopistotason musiikin perusteiden laskennallinen opiskeluaika on kolme (3) lukuvuotta.

Opintojen jaksotuksesta on tarkemmat ohjeet liitteenä olevassa musiikin perusteiden oppiainekuvauksessa.

Rehtori päättää oppilaan oikeudesta musiikkiopistotason opintoihin perustason päättösuoritusten perusteella oppilaan opettajia kuultuaan.

Musiikkiopistotason päättötodistus tulee pääsääntöisesti suorittaa neljän (4) opintovuoden aikana. Perustelluista syistä voi rehtori myöntää yhden lisävuoden.  Musiikkiopistotason päättötodistuksen suoritettuaan oppilas voi hakea oikeutta lisäopetukseen.

 

SISÄLTÖ JA TYÖTAVAT

Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. 

Yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden monipuolisessa kehittämisessä korostuu. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään.

Opetuksen on tarkoitus antaa vankka pohja osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua.

Musiikkiopistotason musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen ja oppilaitoksen mahdollisuuksien mukaan.

TAVOITTEET

Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas

- kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikinharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin.

- laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin.

Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas

- osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli -tonaalisia melodioita.

- hallitsee moniäänistä ohjelmistoa.

- kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa.

- osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista.

- osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä.

- on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää muodon merkityksen.

- on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien tuntemusta.

- osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa.

 

LISÄOPETUS

Oppilaitos voi antaa musiikkiopistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät musiikkialan ammattiin, mutta eivät ikänsä vuoksi voi vielä hakeutua ammattikoulutukseen. Lisäopetuksen tavoitteena on tukea erityislahjakkaiden nuorten musiikillista kehitystä kohti ammattilaisuutta. 

Rehtori päättää oppilaan oikeudesta lisäopetukseen musiikkiopistotason päättösuoritusten perusteella oppilaan opettajia kuultuaan.   

Lisäopetusta saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan opintojen tavoitteet ja opiskeltavat aineet. Lisäopetuksen viikoittaiset opetusajat ovat samat kuin musiikkiopistotasolla. Lisäopetusta saava oppilas voi suorittaa instrumenttitaidoissa jatkosuorituksen ja musiikin perusteiden jatkosuorituksia sekä valinnaiskursseja. Oppilas voi suorittaa myös sivuaineopintoja.  Lisäopetusta annetaan enintään kolmen (3) opintovuoden ajan.

 

AIKUISTEN OPETUS

Aikuisopiskelijoita ovat opintojen aloitusvuotena 19 vuotta täyttävät ja sitä vanhempana aloittavat oppilaat sekä ne tämän ikärajan ylittäneet perustason päättötodistuksen suorittaneet oppilaat, jotka eivät opiskele opistoasteella tai lisäopetuksessa.  

Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnoissa.  Perustason tutkintotodistus tulee suorittaa kahdeksan (8) lukuvuoden aikana. Musiikkiopistotasoa ja lisäopetusta koskevat samat aikamääräykset kuin muita opiskelijoita.

Aikuisopiskelija voi saada suorituksistaan musiikin perustason ja musiikkiopistotason päättötodistuksen.

 

OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN, liite 6     

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena.

Yksilöllistettyä opetusta järjestetään oppilaitoksen mahdollisuuksien puitteissa.

 

MUU OPETUS

Oppilaitoksessa voidaan rehtorin päätöksellä järjestää myös musiikin laajasta oppimäärästä poikkeavaa, valtionosuustunteihin kuulumatonta opetusta, jolloin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma.

 

MUUT MÄÄRÄYKSET

 OPPILAAKSI OTTAMINEN

 

Johtokunta päättää oppilaaksi ottamisen perusteista. Oppilaaksi ottamisesta päättää rehtori johtokunnan päättämien perusteiden mukaisesti oppilasvalintalautakuntaa kuultuaan.

 

TASOSUORITUKSET

Päättötodistuksiin vaadittavat instrumenttitaitojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset ovat virallisia tasosuorituksia. Rehtorin päätöksellä voidaan tasosuorituksia opetuksen johtoryhmän esityksestä jakaa osasuorituksiin ja osatavoitteisiin. Musiikkiopistotason ylittävistä jatkosuorituksista annetaan suoritustodistus. Sivuinstrumenttitaidoissa voidaan myös suorittaa tasosuorituksia.

Tasosuorituksilla luodaan opetukseen tavoitteita ja opitaan hallitsemaan kokonaisuuksia sekä seurataan oppilaan kehitystä.

Tasosuoritukset perustuvat pääasiallisesti valtakunnallisiin  tasosuoritusohjeisiin. Oppilaitos voi laatia myös omia tasosuoritusohjeita. Johtokunta päättää opettajaneuvoston esityksestä oppilaitoksessa noudatettavista tasosuoritusohjeista. Rehtori voi hyväksyä oppilaan muissa lakisääteisissä musiikkioppilaitoksissa tai vastaavissa oppilaitoksissa sekä kursseilla  suorittamat tasosuoritukset ja muut opinnot osaksi päättötodistuksen suorituksia. Oppilaitos ottaa vastaan myös opiston ulkopuolisten opiskelijoiden tasosuorituksia.

 

OPPILASARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arviointi tukee oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin.

Oppilaalle tiedotetaan seuraavista arvioinnin periaatteista:

- arvioinnin tehtävät ja kohteet

- arvosana-asteikot ja arviointikriteerit

- arvosanan korottaminen

- opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset

- arvioinnin oikaiseminen

- päättötodistuksen sisältö

Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opetusta.

 

Arvosana-asteikko

erinomainen (5),  kiitettävä (4),  hyvä (3),  tyydyttävä (2),  hyväksytty (1)

Instrumenttitaitojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan asteikolla

1 – 5. Muut kuin päättösuoritukset hyväksytään ilman arvosanaa merkinnällä suoritettu. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista myös sanallinen palaute. Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä.

Päättösuorituksista ja mahdollisista osasuorituksista laaditaan pöytäkirja, joka sisältää oppilaan henkilötietojen lisäksi aineryhmän vastaavan opettajan tai rehtorin / apulaisrehtorin hyväksymän suoritusohjelman ja harjoitetun ohjelmiston sekä annetut arvosanat ja arvioitsijoiden nimet allekirjoituksineen.

Instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja mahdollisten osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään kolme, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden päättösuoritusten arvioitsijoita on vähintään kaksi, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden osasuoritusten arvioinnin suorittaa oma opettaja. Mikäli oma opettaja on pakottavista syistä estynyt osallistumasta arviointiin, on hänen tilallaan muu opettaja.

Aineryhmän vastaava opettaja päättää tasosuoritusten arvioitsijoista rehtorin asettaman ainekollegion puitteissa.  Aineryhmän vastaavan opettajan esityksestä ja rehtorin päätöksellä voidaan käyttää myös muita opettajia tai ulkopuolisia arvioitsijoita.  Arvioinnin puheenjohtajana toimii aineryhmän vastaava opettaja tai rehtorin määräämä aineryhmän vastaavan opettajan esittämä opettaja. Rehtori tai apulaisrehtori toimii halutessaan puheenjohtajana, mikäli hän osallistuu arviointiin.

Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain.  Rehtori päättää vuosiarvioinnin toteuttamistavasta opetuksen johtoryhmän esityksestä.

 

TODISTUKSET

Laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason päättötodistukset sisältävät seuraavat asiat:

- koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi

- opinnot, joista päättötodistus annetaan

- oppilaan nimi ja henkilötunnus

- opiskeluaika

- oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta

- musiikin perusteiden päättösuoritus (tai -suoritukset), arvosana ja suorituksen ajankohta

- osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat

- muut mahdolliset opintosuoritukset

- rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima

- opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä

- lainsäädäntö, johon koulutus perustuu

- koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

- musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot

- päättösuoritusvaatimusten laatija

- arvosana-asteikko

Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opinnoista arvosanoineen.

 

VOIMAANTULO

Tämä opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2004 ja se koskee kaikkia valtionosuustuntimäärän puitteissa opiskelevia oppilaita. Ennen 1.8.2004 suoritetut opinnot ovat voimassa ja tehdyt opintosuoritukset merkitään oppilaan päättötodistukseen suoritusaikana voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisina.

Johtokunnan 14.6.2007 hyväksymät korjaukset ovat voimassa 1.8.2007 alkaen.